Reposaari ei ole Suomen pääkaupunki, mutta ehdolla se on ollut. Professori Isreal Nesselius esitti asiasta suunnitelman 1700-luvulla Turun Yliopistossa. Hyvät suunnitelmat eivät aina toteudu, mutta Reposaaresta tuli satama- sekä sahakaupunki. Se eli vilkasta ja mahtavaa aikaa 1800-luvun lopussa. Kiihkeä vaihe päättyi purjelaivakauden myötä. Entisten sahamiesten, karheiden kalastajien, ja ahavoituneiden lastaajien ihmisenmallit löytyvät uudestakin sukupolvesta. Kasveja, joiden siemenet kulkeutuivat purjelaivojen painolastin mukana - ns. paarlastikasveja - esiintyy runsaammin enää vain Reposaaressa. Tämä johtuu siitä, että raskas satamaliikenne siirtyi Mäntyluotoon. Kiertele Reposaaren tuhannen asukkaan omaleimaista puutalokaupunkia. Istu puistossa tai rantakivillä päivän sydäntunti, sillä silloin vietetään siestaa: kaupat ovat kiinni! Voit kävellä troolarien täyttämässä kalasatamassa ja käydä katsomassa "Tuuliaa" aallonmurtajalla. Se on voimalayksikkö, joka tuottaa saasteettomasti energiaa raikkaasta merituulesta. Takarannan linnakepuisto puistossa voit nähdä 60 vuoden takaiset tykkiasemat, korsut, tornit ja bunkkerit. Paluumatkalla museolaiva Santtu toivottaa sinut takaisin veneellesi ja MERILOKKIIN, joka palvelee kesäisin aamuvarhaisesta iltamyöhään. TERVETULOA REPOSAAREEN